Älä miellytä kaikkia

Ajattelin vielä puoli vuotta sitten, että jos aikoo saada paljon faneja - pitää miellyttää suurta osaa tai melkein kaikkia. Olin väärässä. En sano, etteikö tämä toimisi joillekin. Ja on toiminutkin. Mutta omalla kohdallani olin väärässä.

Ei tämä nyt sinänsä mikään uusi oivallus ollut. Olen töissäni paasannut siitä, että jos ohjelmistotuote tekee kaiken niin se ei tee oikein mitään hyvin. Tämäkin toimii. Esimerkit? Kaikki taloushallinto-ohjelmistot. Yrityksiä on tosi erilaisia ja hyvin harva yritys ja vielä harvempi käyttäjä tarvitsee kaikkia niitä ominaisuuksia, mitä nämä ohjelmistot tarjoavat. Käyttäjän kokemus? Pyllystä. Erittäin pyllystä.

Komiikassa tavoitteena kaikkien naurattaminen a) luo pelkoa tekemiseen “en uskalla tehdä tätä, kun sitten kaikki ei naura” b) isoimmat naurut saa ottamalla riskejä → otat vähemmän riskejä, koska yrität naurattaa kaikkia c) jos pelkäät niin nautitko lavalla?

Niin miksi haluaisin vesittää komiikkaani yrittämällä tehdä komiikkaa kaikille? Joo - tää on kans spektrihommia, mut normaalijakauman keskeltä tarkasteltuna näin 🤓

Mikä sai minut oivaltamaan tämän nyt?

Kesällä luin Rick Rubin kirjan The Creative Act (act of being) ja olen ollut Rick Rubin -suossa siitä eteenpäin. Tällä hetkellä katson Rubinista kertovaa Shangri-La -dokumenttia. Dokkari on musiikkipainotteinen ja jossain vaiheessa Rick toteaa jollekin "Jos suurin osa jengistä tykkää sun tekemisestä. Se ei ole kovin kummoista taidetta."

Miellyttämisen haluiselle ihmiselle vaikea asia hyväksyä! Vaikka sen tietää todeksi.

Pieni sivupolku ilman taiteen määrittelyä, koska sain jo palautetta että pitäisi määritellä ja olen kapinallinen!! 😄 

Aikaisemmin komiikan kutsuminen taiteeksi triggeröi mua. Ei triggeröi enää. Nykyään jopa koodaus voi mun mielestä olla taidetta. Ja usein onkin. Luovan työn ajattelu taiteena (lopputuloksen tavoite - kaikki mun pieruvitsit eivät ole taidetta) antaa ainakin omalle tekemiselle enemmän arvoa ja auttaa minua keskittymään yksityiskohtiin sekä pyytämään palautetta ja arvostamaan koko prosessia enemmän.

Miten tämä muutti tekemistäni?

Miellyttämisen sijaan (tai lisäksi jos tämä painelee liikaa nappejasi 😆) pitäisi keskittyä tekemään sitä omaa juttua. Tai mun mielestä pitäisi. Toki jos haluat vaan tehdä rahaa ja masentua Hartwall Areenan bäkkärillä miettien "Miks mä teen vaan tämmösii hassuja ääniä" niin sekin on ihan ok! 😉

Oman äänen/jutun löytäminen vie aikaa. Nyt 6.5 vuoden jälkeen musta alkaa tuntua, että hiljakseen olen löytämässä sitä.

Oma ääni

Keväällä päästin jostain irti ja tekeminen rentoutui. Olin enemmän itseni lavalla. Mitä enemmän olin oma itseni, sitä paremmin meni.

Kesällä päästin jostain irti ja olin lavan ulkopuolella enemmän itseni. Jälkimmäinen aiheutti sen, että syksyllä lavalla oli taas uusi Antti. Tätä Anttia ei enää jännittänyt onnistuminen. Tämä Antti pitää yleisön kanssa hauskaa ja se joko on tai ei oo hauskaa, mutta tavoite on pitää hauskaa.

Eikä tämä vieläkään ole Final Form:ini (Dragon Ball Z -referenssi 🤓), mutta joku prosessi selkeästi käynnissä. Prosessi, jonka myös osa kollegoista ovat huomanneet. Kiitos kaikille, ketkä ovat laittaneet palautetta 😍 

Palautteet ovat tulleet pyytämättä ja juuri oikeisiin hetkiin. Useasti olen epäillyt olenko oikealla polulla ja palautteet ovat luoneet uskoa jatkaa eteenpäin.

Summaus: Yritä olla lavalla sekä lavan ulkopuolella niin paljon oma itsesi kuin voit. Tutustu siis omaan itseesi myös lavan ulkopuolella! Jotta ei mee liian esoteeriseksi niin mitä haen on esimerkiksi päiväkirja, terapia, meditaatio, ajattelu, tylsistyminen jne. Itselläni on ollut liian kiire. Luulen, että monella muulla myös on.

YouTube-Antti

1.5 vuotta sitten päätin panostaa videoiden tekemiseen. Aloin opettelemaan editointia ja etsimään omaa juttuni Tubessa.

Olen käynyt tämän kanssa varmasti enemmän sisäistä taistelua, kuin komiikan kanssa. Oppinut paljon tarinankerronnasta ja editoinnista. Molemmat tukevat myös stand uppia.

Elokuussa kävin visiitillä Kivijalka Butcheryssa Saarijärvellä. Hyvää matskua tuli. Kaksi kuukautta pohdin mikä tarina tässä videossa on. Löysin kulman ja video alkoi edistyä. Samaan aikaan stand up -videot lähtivät sattumalta vetämään Tubessa.

Tähän asti visioni oli tehdä viihdyttäviä videoita aiheista, jotka kiinnostavat minua. Kokoajan miettien mikä nicheni on? Nyt kun stand up alkoi toimia ja mietin lihavideon valmistuessa, että haluanko julkaista tämän. Halusin, koska Kivijalan perustaja Rene Kuukkanen oli super hyvä tyyppi. Koin velvollisuudekseni tehdä mahdollisimman hyvän videon, joka tuo esille Renen intohimon ja ammattitaidon. Tämä oli syy miksi päädyin julkaisemaan videon.

Hyvä, että julkaisin. Videosta näyttää tulevan tätä kirjoittaessani kanavan katsotuin pidempi video. Se on tuonut paljon uusia tilaajia, joita tuskin olisin saavuttanut ilman Reneä ja tätä videota. Kiitos Rene!! 🙏 

Jos lihahommat kiinnostaa tai intohimoinen yrittäminen niin vilkaise Renen video tästä:

No mitä opin?

Luota ja kuuntele itseäsi. Kuuntele myös muita, mutta älä tee mitään mitä et halua tehdä. Kritiikki/palaute voisikin olla yksi teema tulevaisuudessa! 💡 

Niin ja keksin sen nichen YouTubeen! Niche on minä. Kuulen kun markkinointipetterit siellä hajoilevat ja lopettavat uutiskirjeeni tilauksen 😂 Nicheni on: Mikä kiinnostaa minua ja on viihdyttävää sekä hauskaa. Eiköhän tämä tästä tarkennu, mutta näillä mennään ainakin seuraava viikko! 🤣 

Nonnih. Insinööri jakoi siinä hieman taitelijan tuskaa. Oliko liikaa? Yritin filtteröidä liialliset jutut pois, mutta jos te kestätte tämän ja olette valmiita niin mennään syvemmälle?!

Kiitos, että luit! Kivaa viikonloppua ja namaste vaan sinnekin! 😆 🙏